Säilyneisyys ja korjaushistoria

Suomenlinnan suojeluesitys ja siihen liittyvä kartta-aineisto kuvaa Suomenlinnan säilyneisyyttä ja suojeltavaksi esitettyjä kohteita.

Museovirasto on esittänyt Suomenlinnan suojelemista rakennusperinnön suojelemisesta annetun lain nojalla. Suojeluesitys ja siihen liittyvä kartta-aineisto kuvaa Suomenlinnan säilyneisyyttä ja suojeltavaksi esitettyjä kohteita. Tutustu suojeluesitykseen (pdf).

Kolme ensimmäistä karttaa ovat Museoviraston suojeluesityksen liitetiedostoja. Ne osoittavat, että merkittävää osaa Suomenlinnasta on esitetty suojeltavaksi rakennuslailla. Neljäs kartta on yhdistelmäkartta kolmesta muusta kartasta.

Kartta S1: ulkoasultaan ja sisätiloiltaan hyvin säilyneet rakennukset ja linnoituslatteet sekä telakka rakenteineen ja varusteineen, kuten telakan padot, portit, nosturit, pumppaamot ja veden poistoputki.

Klikkaa kuvasta isommaksi.

Kartta S2: Ulkoasultaa. hyvin säilyneet rakennukset ja linnoituslaitteet, maalinnoitteet ja linnoituspihat, maalinnoitteet ja linnoituspihat, rakennetut rannat, sekä makeanveden keräilyjärjestelmät.

Klikkaa kuvasta isommaksi.

 

Kartta S3: aukiot, väylät, puistot, puutarhat ja puurivistöt.

Klikkaa kuvasta isommaksi.

Kartat S1, S2 ja S3.

Klikkaa kuvasta isommaksi.

Suomenlinnan rakennusvaiheet

Karttapohja eri värikoodein. Suomenlinnan linnoitukset, vallit ja rakennukset muodostavat useita ajallisia kerrostumia.

Suomenlinnan linnoitukset, vallit ja rakennukset muodostavat useita ajallisia kerrostumia.Klikkaa kuvasta isommaksi (jpg).

Suomenlinnan 1900-luvun siviilihallinnon aikaisen kehittämisen kaksi merkittävintä ohjenuoraa ovat olleet vuonna 1974 julkaistu Suomenlinnan käyttösuunnitelma sekä vuonna 1987 julkaistu Suomenlinnan maiseman kunnostussuunnitelma.

Käyttösuunnitelmassa Suomenlinnaa tarkastellaan laaja-alaisesti historiallisena alueena, jota sekä vaalitaan että kehitetään dynaamisena osana Helsinkiä. Teos on esitys Suomenlinnan maksimaalisesta käytöstä. Tutustu käyttösuunnitelmaan (pdf).

Maiseman kunnostussuunnitelmassa Suomenlinnan rakennusten välimaasto jaetaan erilaisiin maisematiloihin, kolmeksi erityyppisenä kehitettäväksi maisemavyöhykkeeksi. Maisemavyöhykeajattelun myötä Suomenlinna näyttäytyy rakennettuna, linnoitettuna maisemana. Tutustu maiseman kunnostussuunnitelmaan (pdf).

Siviiliajan korjaushistoria

Kartta 1.:  Suomenlinnan vuoden 2018 asemapiirros suhteessa vuoden 1974 Käyttösuunnitelmaan

Karttapohja, jossa ei värein määritelty rakennuksia.

Klikkaa kuvasta isommaksi (jpg)

Suomenlinnan käyttösuunnitelmassa alueelle suunniteltiin joukko uusia rakennuksia. Ne sijoittuivat joko tuhoutuneiden tai suunniteltujen, mutta rakentamatta jääneiden rakennusten paikalle. Joitain olemassa olevia rakennuksia esitettiin myös purettavaksi.

Kartassa 1 verrataan 1970-luvun suunnitelmaa nykytilanteeseen havainnollistamalla toteutuneet ja toteutumatta jääneet suunnitelmat sekä niihin tulleet muutokset. Vuoden 1974 suunnitelma on pitkälti toteutunut lukuun ottamatta suurisuuntaisia rekonstruktiosuunnitelmia mm. Länsi-Mustasaarelle ja Iso Mustasaaren rannoille (venevajat).

Kartta 2: Suomenlinnan käytön suunnitelma vuonna 1974

Karttapohja, jossa värikoodein on merkattu eri rakennusten käyttötarkoitukset.

Klikkaa kuvasta isommaksi (jpg)

Linnoitussaaret esitettiin vuoden 1974 Käyttösuunnitelmassa elinvoimaisena kaupunginosana, jossa palvelut taataan väkilukua kasvattamalla. Suunnitelmassa jokaiselle tilalle osoitettiin käyttö, uusi tai vanha. Käyttötarkoitukset suunniteltiin mahdollisimman moninaisiksi, yhtenä teemana merellisyys, sekä useiden kerho- ja nuorisotilojen myötä yhteisöllisyys.

Käyttösuunnitelman laatimisen aikana Suomenlinnan merkittäviä julkisia toimijoita olivat Merisotakoulu, Valmet Oy, vuonna 1971 perustettu työsiirtola, lastentarha, kansakoulu ja Muinaistieteellinen toimikunta.

Kartassa 2 vuonna 1974 suunnitellut käytöt on ryhmitelty värikoodein: asuminen, tilapäisasuminen, työhuone- ja verstaskäyttö, koulu tai koulutuskäyttö, museo tai näyttelytila, toimistokäyttö, ravintola- ja kahvilakäyttö, vuokrattava tapahtuma-, kokous- tai juhlatila sekä muut käyttötarkoitukset. Samoja värikoodeja käytetään myös kartassa 3. Karttaan on myös merkitty merkittävimmät ei toteutuneet uusiokäytöt.

Kartta 3: Suomenlinnan käyttö vuonna 2018

Karttapohja, johon on eri värein merkattu rakennusten käyttötarkoitus.

Klikkaa kuvasta isommaksi (jpg)

Suomenlinnan vuoden 1974 käyttösuunnitelmasta monet toiminnot ovat neljänkymmenen vuoden aikana toteutuneet. Varsinkin periaate, jonka mukaan kaikki asumiseen soveltuvat rakennukset kunnostetaan vuokra-asunnoiksi, on toteutunut. Samoin on toteutunut osa saarille kaavailluista julkisista palveluista, museo- ja näyttelykäytöstä, sekä verstastoiminnasta.

Kartassa 3 esitetään värikoodein Suomenlinnan rakennusten käyttötarkoitukset vuonna 2018. Erilaisten käyttöjen ja toimintojen paljouden vuoksi kategoria ”ainutlaatuisia käyttötarkoituksia” on laaja.

Vuonna 2018 Suomenlinnassa toimivat julkiset (valtiolliset) laitokset ovat Suomenlinnan hoitokunta, Suomenlinnan avovankila, Merisotakoulu ja Merivartioasema (Rajavartiolaitos, Tulli). Kunnallisia palveluja tarjoavat päiväkoti, ala-asteen koulu, kirjasto, Helsingin poliisilaitos ja pelastusasema.

Kartta 4: Suomenlinnan maiseman kehittäminen vuonna 1987 ja tilanne vuonna 2018

Karttapohja, johon on merkattu eri värein maisemavyöhykkeet.

Klikkaa kuvasta isommaksi (jpg)

Suomenlinnan maiseman kunnostussuunnitelmassa linnoitussaarten maisema jaetaan kolmeen erilaiseen kehittämisen vyöhykkeeseen: luonnonvaraiset alueet sekä kaupunki- ja linnoitusvyöhykkeet.

Kartassa 4 verrataan vuoden 1987 suunnitelmien mukaista maisemaa vuoden 2018 tilanteeseen. Osa linnoituksen aukioista ja vallihaudoista on nykyisin hoidettua viheraluetta ja julkisen toiminnan sekä huollon alue on laajentunut. Muilta osin Suomenlinnan nykymaisema vastaa vuoden 1987 suunnitelmaa eri luonteisista maisema-alueista.