Asunnon hakeminen
Suomenlinna on Helsingin kaupunginosa, jossa asuu noin 800 helsinkiläistä.
Asunnot haetaan hakumenettelyn kautta. Jonotusjärjestelmää ei ole. Valintaprosessista kerrotaan alla.
Vapaista asunnoista ilmoitetaan näillä verkkosivuilla ja Suomenlinnassa hoitokunnan ilmoitustaululla viraston toimiston ulkopuolella osoitteessa Suomenlinna C 40. Hakulomakkeen voi tulostaa näiltä sivuilta tai noutaa hoitokunnan asiakaspalvelusta asuntohaun aikana (noutoaika sovittava erikseen).
Suuri joukko halukkaita hakee kutakin vapaata asuntoa, ja tasapuolisuuden takaamiseksi asunnot arvotaan hakijoiden kesken. Rajoitteita on ainoastaan asuntoa hakevan ruokakunnan koossa suhteessa vapaan asunnon kokoon.
Sivun alalaidasta löydät Suomenlinnassa asumiseen liittyvää tietoa, johon on hyvä perehtyä ennen asuntohakemuksen jättämistä. Vaikka Suomenlinna sijaitsee aivan Helsingin kantakaupungin edustalla, siellä asumisessa on omat erityispiirteensä.
Haettavana olevat asunnot
Tällä hetkellä Suomenlinnassa ei ole asuntoja haettavana.
1 Asuntojen hakeminen
Asunnot asetetaan haettaviksi hoitokunnan ilmoitustaululla Suomenlinnassa sekä viraston internetsivuilla. Virastolla ei ole asuntojonotusjärjestelmää.
Suomenlinnassa on ns. ateljeeasuntoja rakennuksissa A 5 (huoneistot E6, F7, F9, F10, G11 ja G12) ja E12 (huoneisto A 1) sekä B 44–45. Ateljeeasuntojen jakamisesta päättää Suomenlinnan hoitokunnan johtaja. Hoitokunnan kehittämispäällikkö ja isännöitsijä valmistelevat näiden ateljeeasuntojen vuokrasopimukset taiteen asiantuntijaelimien kautta järjestettävällä erillisellä hakumenettelyllä. Ateljeeasuntoja koskevat uudet vuokrasopimukset tehdään viiden vuoden määräajaksi. Valinnassa otetaan huomioon luovan työn tekijöiden toimintaedellytysten parantaminen. HIAP – Helsinki International Artist Programmen kanssa tekemäänsä vuokrasopimukseen hoitokunta on vuokrasopimuksen kestoajaksi antanut HIAPille oikeuden ateljeeasuntojen B 44–45 hakumenettelyn järjestämiseen sekä asuntojen jakamiseen ja vuokraamiseen.
Asunto tai ateljeeasunto voidaan poikkeustapauksessa jakaa julistamatta sitä ensin haettavaksi. Poikkeusmenettelyn syyt kirjataan perustelumuistioon. Viraston työjärjestyksen mukaan isännöitsijän päätöksellä asunto voidaan ilman hakumenettelyä antaa vuokralle enintään kuuden kuukauden ajaksi. Päätöksestä tehdään perustelumuistio.
II Asukkaiden valitseminen
Keskeinen tavoite on Suomenlinnan asukasrakenteen säilyminen monipuolisena. Suomenlinnan elinvoimaisuuden säilyttämiseksi edistetään lapsiperheiden asumismahdollisuuksia. Asuntoja jaettaessa otetaan myös huomioon sellaiset henkilöt ja perheet, joiden asuminen Suomenlinnassa on tarpeen työn luonteen vuoksi tai tukee Suomenlinnan peruspalvelutason säilyttämistä. Perheasunnoiksi soveltuvat asunnot osoitetaan ensisijaisesti suuremmille ruokakunnille.
III Vuokran määrä ja vuokrasopimus
Asuntokohtainen vuokra ilmoitetaan aina hakumenettelyn yhteydessä. Vuokrasopimus asukkaan ja hoitokunnan välillä tehdään aina kirjallisesti. Vuokrasopimuksissa noudatetaan lakia asuinhuoneiston vuokrauksesta 31.3.1995/481.
IV Asuntojen keskinäiset vaihdot
Suomenlinnan hoitokunnan johtaja päättää isännöitsijän esittelystä keskinäisistä asuntojen vaihdoista hoitokunnan vuokralaisten tekemien esitysten perusteella. Mikäli vaihdettavien asuntojen koot ja asukkaiden muuttuneet asumistarpeet puoltavat vaihtoa, eikä vaihto aiheuta korkeita korjauskustannuksia, niihin pyritään suhtautumaan myönteisesti.
Suomenlinnan kiinteistöissä, myös asuinkiinteistöissä, on erittäin vähäinen hiilijalanjälki. Rakennuskanta on vanhaa; asuinrakennukset on rakennettu pääosin 1700- ja 1800- luvuilla ja peruskorjattu aikavälillä 1990–2010.
Vaikka asunnoissa on peruskorjausten jälkeen kaikki mukavuudet, niiden lattiat saattavat vanhuuttaan narista, eivätkä seinäpinnatkaan ole uudisrakentamiseen verrattavia suoria; ne henkivät vanhaa historiaa, kuten koko Unescon maailmanperintökohteeksi nimetty Suomenlinna.
Asuintaloissa ei ole hissejä, ja vain yhdessä Suomenlinnan asunnossa on parveke. Ikkunoissa ei uudempien rakennusten tapaan ole lämpölaseja. Ikkunat ovat kaksilasisia, ja pääsääntöisesti ulkoikkuna avautuu ulospäin.
Asukkaiden käytössä on pesutupia, joiden käyttö on toistaiseksi maksutonta. Saarilla on myös useita saunoja, joissa on yleisiä vuoroja ja mahdollisuus varata huoneistokohtainen saunavuoro. Lisäksi asukkailla on mahdollisuus vuokrata käyttöönsä puutarhapalsta tai patio.
Jätehuollosta vastaavat Helsingin seudun ympäristöpalvelut eli HSY ja hoitokunta. Saarilla kerätään kahdeksaa eri jätejaetta, lisäksi asukkailla on mahdollisuus toimittaa kodin vaaralliset jätteet hoitokunnan hallinnoimaan vaarallisten jätteiden keräyspisteeseen huoltorantaan Isolla Mustasaarella.
Osassa asuntoja on toimivia lämmitysuuneja, jotka tuovat lisämukavuutta asumiseen. Varsinaisena lämmönlähteenä asunnoissa on kaukolämpö. Uunit nuohotaan lakisääteisesti vuosittain.
Asuintaloissa ei ole ilmastointia tai lämmön talteenottoa. Ilmanvaihto on toteutettu joko koneellisella poistolla tai ns. painovoimaisella ilmanvaihdolla.
Asukkaita Suomenlinnassa on noin 800 ja työpaikkoja jopa 400.
Valtioneuvoston 1970-luvulla tekemällä päätöksellä Suomenlinnaa pitää pyrkiä kehittämään autottomaksi alueeksi, joskin palveluiden kasvaessa on liikenteen määräkin kasvanut. Nopeusrajoitus koko Suomenlinnan alueella on 20 km/h. Asukkailla on mahdollisuus saada asukaspysäköintitunnus, joka on voimassa mantereella Katajanokan alueella.
Sääolosuhteet Suomenlinnassa ovat vastaavat kuin Kaivopuiston rannassa; yleisin tuulen suunta on lounaasta, ja syysmyrskyllä tuuli ja sade saattavat olla voimakkaita. Tyyninä lämpöisinä kesäpäivinä olosuhteet ovat päinvastaiset.
Viime vuosina Suomenlinnassa on vieraillut jopa yli miljoona kävijää vuodessa. Matkailijat pyritään ohjaamaan nähtävyysreiteille asuinalueiden sijaan.
Suomenlinnaan kuljetaan vesitse. Lauttaliikenteestä vastaa Suomenlinnan Liikenne Oy, jolta HKL palvelun tilaa. Suomenlinnan ja Kauppatorin välillä kulkeva linja liikennöi kaikkina päivinä. Ensimmäinen lähtö Suomenlinnasta on tätä tekstiä kirjoitettaessa voimassa olevilla aikatauluilla klo 6.00 ja viimeinen Kauppatorilta klo 2.20. Lauttojen kulkuväli kesäkaudella on 20–40 minuuttia ja talvikaudella 40–60 minuuttia.
Suomenlinnan ja Katajanokan välillä kulkeva huoltolautta liikennöi vain arkipäivisin – ensimmäinen lähtö Katajanokalta on tekstin tekohetkellä voimassa olevien aikataulujen mukaan klo 7.25 ja viimeinen Suomenlinnasta klo 15.30. Lähtöjä on kahdeksan kumpaankin suuntaan eli noin kerran tunnissa. Molempiin lauttoihin käy HSL:n AB-vyöhykkeen lippu.
Kauppatorilta liikennöivän lauttalinjan aluksiin mahtuu enimmillään kookas pakettiauto, huoltolautta voi kuljettaa myös isoja ja raskaita ajoneuvoja ja ajoneuvoyhdistelmiä.
Kesäkaudella on myös mahdollista kulkea yksityisellä vesibussilla Tykistölahdesta Kauppatorille. Vesibussissa ei käy HSL:n lippu. Vesibussiyrittäjä myy edullisia kausikortteja Suomenlinnassa asuville ja työssäkäyville.
Suomenlinnan Venekerho ry ja Suomenlinnan Pursiseura ry, jotka valitsevat jäsenensä itsenäisesti, toimivat Isolla Mustasaarella.
Suomenlinnassa on K-Market, useita ravintoloita ja kahviloita. Lisäksi saarilla on museoita, päiväkoti, ala-asteen koulu, kirjasto, viranomaiskampus (rajavartiosto, venepoliisi ja venetulli), vankila ja Merisotakoulu. Pelastusasema on miehitettynä touko-lokakuun ajan. Hälytysajoneuvoliikenteen käytössä on tarvittaessa Suomenlinna-tunneli, joka kulkee meren alla Länsi-Mustasaarelta Kaivopuistoon.
Asukasyhdistyksenä toimii Suomenlinnaseura ry. Suomenlinnan hoitokunnan ylin päättävä elin on johtokunta, jossa on jäsenenä asukkaiden yhteisesti valitsema asukasedustaja.