asuinrakennus aamuauringossa

Asunnon hakeminen

Suomenlinna on Helsingin kaupunginosa, jossa asuu noin 800 helsinkiläistä.

Asunnot haetaan hakumenettelyn kautta. Jonotusjärjestelmää ei ole. Valintaprosessista kerrotaan alla.


Vapaista asunnoista ilmoitetaan näillä verkkosivuilla ja Suomenlinnassa hoitokunnan ilmoitustaululla viraston toimiston ulkopuolella osoitteessa Suomenlinna C 40. Hakulomakkeen voi tulostaa näiltä sivuilta tai noutaa hoitokunnan asiakaspalvelusta asuntohaun aikana (noutoaika sovittava erikseen).

Suuri joukko halukkaita hakee kutakin vapaata asuntoa, ja tasapuolisuuden takaamiseksi asunnot arvotaan hakijoiden kesken. Rajoitteita on ainoastaan asuntoa hakevan ruokakunnan koossa suhteessa vapaan asunnon kokoon.

Sivun alalaidasta löydät Suomenlinnassa asumiseen liittyvää tietoa, johon on hyvä perehtyä ennen asuntohakemuksen jättämistä. Vaikka Suomenlinna sijaitsee aivan Helsingin kantakaupungin edustalla, siellä asumisessa on omat erityispiirteensä.

Haettavana olevat asunnot

Suomenlinna B42

Osoitteessa Suomenlinnan B42 on haettavana kolme vuokra-asuntoa määräajalle. Vuokra-aika huoneistoille on 1.1.2023–31.12.2024. Kiinteistöön on tulossa peruskorjaus vuonna 2025.

Kiinteistö rakennettiin vuosina 1749–1752 sekä 1774–1775 muun muassa upseeriston ja miehistön majoitustiloiksi. Peruskorjaus valmistui vuonna 1989.

 

 

 

Suomenlinna B 42 A 2, 76 m2

Kerros 2/2
Huoneluku 2 h + k + kph
Vuokra 1262,36 €/kk
Vuokra-aika 1.1.2023–31.12.2024

Asunnon tarkemmat tiedot sekä hakuohje

Pohjapiirros B42 A2

Asunnon videoesittely

Suomenlinna B42 C9, n. 55 m2

Kerros 2/2
Huoneluku 1 h + k + kph
Vuokra 948,75 €/kk
Vuokra-aika 1.1.2023–31.12.2024

Asunnon tarkemmat tiedot sekä hakuohje

Pohjapiirros B42 C9

Asunnon videoesittely

Suomenlinna B42 C11, 139 m2

Kerros 2/2
Huoneluku 4 h + k + kph+ vaatehuone
Vuokra 1947,39 €/kk
Vuokra-aika 1.1.2023–31.12.2024

Asunnon tarkemmat tiedot sekä hakuohje

Pohjapiirros B42 C11

Asunnon videoesittely

Suomenlinna E5 A3-4

Rakennuksen E5 julkisivu.Osoitteessa Suomenlinna E5 A 3–4 sijaitsevan asunnon koko on 87 m2.

1860-luvulla saarelle toteutettiin uusi rannikkopuolustuslinja. Rakennus oli miehistökasarmina ja -sairaalana myös venäläisellä kaudella. Tilajakoa muutettiin 1800-luvun puolivälissä. Ikkunat karmeineen uusittiin ja osa alakerroksen lattioista asfaltoitiin 1800–1900-lukujen vaihteessa. Vuonna 1873 rakennuksen itäpäätyyn rakennettiin suuri keittiö, jonka yläpohja suunniteltiin uusittavaksi kappaholvirakenteisena. Vuonna 1918 rakennus oli käytössä vankikasarmina. Vankileiriajan jälkeen se oli puolustusvoimain käytössä kasarmina, kunnes se siirtyi Valmet Oy:n hallintaan. Rakennus peruskorjattiin Valmetin työntekijöiden asunnoiksi vuosina 1948–49.

Suomenlinna E 5 A 3-4
Kerros 1
Huoneluku 2 h + k + kph + wc + alkovi
Pinta-ala 87 m2
Vuokra 1 488,57 €/kk

Asunnon tarkemmat tiedot sekä hakuohje

Pohjapiirros E5 A3-4

Asunnon videoesittely

Asunnon hakeminen

Hakemukset lähetetään joko alla olevan sähköisen lomakkeen kautta TAI postitse Suomenlinnan hoitokunnalle TAI tuomalla hoitokunnan postilaatikkoon. Postitettavan lomakkeen voit tulostaa tästä (asuntohakulomake) tai noutaa tarvittaessa Suomenlinnan hoitokunnan toimistosta.

Yhteystiedot, tarkat hakuohjeet ja lisätietoja löydät kunkin asunnon kohdalta yllä.

Hakuaika ilmoitettuihin asuntoihin päättyy 7.12.2022. Hakemus on täytettävä huolellisesti. Emme käsittele myöhästyneitä, puutteellisia tai huolimattomasti täytettyjä hakemuksia. Samaan talouteen kuuluvat henkilöt voivat toimittaa vain yhden hakemuksen/asunto.

Sopivien hakijoiden kesken suoritetaan arvonta. Kaikille hakijoille tiedotetaan asunnonjakopäätöksestä sähköpostilla, kun päätös on tehty.

Sähköinen hakulomake

Asuntohaku / Bostadsansökan

Lomake Suomenlinnan asuntojen hakuun. Blankett för att ansöka lägenhet i Sveaborg.
  • Anna syntymävuosi / Födelsetid
  • Anna syntymävuosi / Födelsetid
  • Anna syntymävuosi / Födelsetid
  • Anna syntymävuosi / Födelsetid

1 Asuntojen hakeminen

Asunnot asetetaan haettaviksi hoitokunnan ilmoitustaululla Suomenlinnassa sekä viraston internetsivuilla. Virastolla ei ole asuntojonotusjärjestelmää.

Suomenlinnassa on ns. ateljeeasuntoja rakennuksissa A 5 (huoneistot E6, F7, F9, F10, G11 ja G12) ja E12 (huoneisto A 1) sekä B 44–45. Ateljeeasuntojen jakamisesta päättää Suomenlinnan hoitokunnan johtaja. Hoitokunnan kehittämispäällikkö ja isännöitsijä valmistelevat näiden ateljeeasuntojen vuokrasopimukset taiteen asiantuntijaelimien kautta järjestettävällä erillisellä hakumenettelyllä. Ateljeeasuntoja koskevat uudet vuokrasopimukset tehdään viiden vuoden määräajaksi. Valinnassa otetaan huomioon luovan työn tekijöiden toimintaedellytysten parantaminen. HIAP – Helsinki International Artist Programmen kanssa tekemäänsä vuokrasopimukseen hoitokunta on vuokrasopimuksen kestoajaksi antanut HIAPille oikeuden ateljeeasuntojen B 44–45 hakumenettelyn järjestämiseen sekä asuntojen jakamiseen ja vuokraamiseen.

Asunto tai ateljeeasunto voidaan poikkeustapauksessa jakaa julistamatta sitä ensin haettavaksi. Poikkeusmenettelyn syyt kirjataan perustelumuistioon. Viraston työjärjestyksen mukaan isännöitsijän päätöksellä asunto voidaan ilman hakumenettelyä antaa vuokralle enintään kuuden kuukauden ajaksi. Päätöksestä tehdään perustelumuistio.

II Asukkaiden valitseminen

Keskeinen tavoite on Suomenlinnan asukasrakenteen säilyminen monipuolisena. Suomenlinnan elinvoimaisuuden säilyttämiseksi edistetään lapsiperheiden asumismahdollisuuksia. Asuntoja jaettaessa otetaan myös huomioon sellaiset henkilöt ja perheet, joiden asuminen Suomenlinnassa on tarpeen työn luonteen vuoksi tai tukee Suomenlinnan peruspalvelutason säilyttämistä. Perheasunnoiksi soveltuvat asunnot osoitetaan ensisijaisesti suuremmille ruokakunnille.

III Vuokran määrä ja vuokrasopimus

Asuntokohtainen vuokra ilmoitetaan aina hakumenettelyn yhteydessä. Vuokrasopimus asukkaan ja hoitokunnan välillä tehdään aina kirjallisesti. Vuokrasopimuksissa noudatetaan lakia asuinhuoneiston vuokrauksesta 31.3.1995/481.

IV Asuntojen keskinäiset vaihdot

Suomenlinnan hoitokunnan johtaja päättää isännöitsijän esittelystä keskinäisistä asuntojen vaihdoista hoitokunnan vuokralaisten tekemien esitysten perusteella. Mikäli vaihdettavien asuntojen koot ja asukkaiden muuttuneet asumistarpeet puoltavat vaihtoa, eikä vaihto aiheuta korkeita korjauskustannuksia, niihin pyritään suhtautumaan myönteisesti.

Suomenlinnan kiinteistöissä, myös asuinkiinteistöissä, on erittäin vähäinen hiilijalanjälki. Rakennuskanta on vanhaa; asuinrakennukset on rakennettu pääosin 1700- ja 1800- luvuilla ja peruskorjattu aikavälillä 1990–2010.

Vaikka asunnoissa on peruskorjausten jälkeen kaikki mukavuudet, niiden lattiat saattavat vanhuuttaan narista, eivätkä seinäpinnatkaan ole uudisrakentamiseen verrattavia suoria; ne henkivät vanhaa historiaa, kuten koko Unescon maailmanperintökohteeksi nimetty Suomenlinna.

Asuintaloissa ei ole hissejä, ja vain yhdessä Suomenlinnan asunnossa on parveke. Ikkunoissa ei uudempien rakennusten tapaan ole lämpölaseja. Ikkunat ovat kaksilasisia, ja pääsääntöisesti ulkoikkuna avautuu ulospäin.

Asukkaiden käytössä on pesutupia, joiden käyttö on toistaiseksi maksutonta. Saarilla on myös useita saunoja, joissa on yleisiä vuoroja ja mahdollisuus varata huoneistokohtainen saunavuoro. Lisäksi asukkailla on mahdollisuus vuokrata käyttöönsä puutarhapalsta tai patio.

Jätehuollosta vastaavat Helsingin seudun ympäristöpalvelut eli HSY ja hoitokunta. Saarilla kerätään kahdeksaa eri jätejaetta, lisäksi asukkailla on mahdollisuus toimittaa kodin vaaralliset jätteet hoitokunnan hallinnoimaan vaarallisten jätteiden keräyspisteeseen huoltorantaan Isolla Mustasaarella.

Osassa asuntoja on toimivia lämmitysuuneja, jotka tuovat lisämukavuutta asumiseen. Varsinaisena lämmönlähteenä asunnoissa on kaukolämpö. Uunit nuohotaan lakisääteisesti vuosittain.

Asuintaloissa ei ole ilmastointia tai lämmön talteenottoa. Ilmanvaihto on toteutettu joko koneellisella poistolla tai ns. painovoimaisella ilmanvaihdolla.

Asukkaita Suomenlinnassa on noin 800 ja työpaikkoja jopa 400.

Valtioneuvoston 1970-luvulla tekemällä päätöksellä Suomenlinnaa pitää pyrkiä kehittämään autottomaksi alueeksi, joskin palveluiden kasvaessa on liikenteen määräkin kasvanut. Nopeusrajoitus koko Suomenlinnan alueella on 20 km/h. Asukkailla on mahdollisuus saada asukaspysäköintitunnus, joka on voimassa mantereella Katajanokan alueella.

Sääolosuhteet Suomenlinnassa ovat vastaavat kuin Kaivopuiston rannassa; yleisin tuulen suunta on lounaasta, ja syysmyrskyllä tuuli ja sade saattavat olla voimakkaita. Tyyninä lämpöisinä kesäpäivinä olosuhteet ovat päinvastaiset.

Viime vuosina Suomenlinnassa on vieraillut jopa yli miljoona kävijää vuodessa. Matkailijat pyritään ohjaamaan nähtävyysreiteille asuinalueiden sijaan.

Suomenlinnaan kuljetaan vesitse. Lauttaliikenteestä vastaa Suomenlinnan Liikenne Oy, jolta HKL palvelun tilaa. Suomenlinnan ja Kauppatorin välillä kulkeva linja liikennöi kaikkina päivinä. Ensimmäinen lähtö Suomenlinnasta on tätä tekstiä kirjoitettaessa voimassa olevilla aikatauluilla klo 6.00 ja viimeinen Kauppatorilta klo 2.20. Lauttojen kulkuväli kesäkaudella on 20–40 minuuttia ja talvikaudella 40–60 minuuttia.

Suomenlinnan ja Katajanokan välillä kulkeva huoltolautta liikennöi vain arkipäivisin – ensimmäinen lähtö Katajanokalta on tekstin tekohetkellä voimassa olevien aikataulujen mukaan klo 7.25 ja viimeinen Suomenlinnasta klo 15.30. Lähtöjä on kahdeksan kumpaankin suuntaan eli noin kerran tunnissa. Molempiin lauttoihin käy HSL:n AB-vyöhykkeen lippu.

Kauppatorilta liikennöivän lauttalinjan aluksiin mahtuu enimmillään kookas pakettiauto, huoltolautta voi kuljettaa myös isoja ja raskaita ajoneuvoja ja ajoneuvoyhdistelmiä.

Kesäkaudella on myös mahdollista kulkea yksityisellä vesibussilla Tykistölahdesta Kauppatorille. Vesibussissa ei käy HSL:n lippu. Vesibussiyrittäjä myy edullisia kausikortteja Suomenlinnassa asuville ja työssäkäyville.

Suomenlinnan Venekerho ry ja Suomenlinnan Pursiseura ry, jotka valitsevat jäsenensä itsenäisesti, toimivat Isolla Mustasaarella.

Suomenlinnassa on K-Market, useita ravintoloita ja kahviloita. Lisäksi saarilla on museoita, päiväkoti, ala-asteen koulu, kirjasto, viranomaiskampus (rajavartiosto, venepoliisi ja venetulli), vankila ja Merisotakoulu. Pelastusasema on miehitettynä touko-lokakuun ajan. Hälytysajoneuvoliikenteen käytössä on tarvittaessa Suomenlinna-tunneli, joka kulkee meren alla Länsi-Mustasaarelta Kaivopuistoon.

Asukasyhdistyksenä toimii Suomenlinnaseura ry. Suomenlinnan hoitokunnan ylin päättävä elin on johtokunta, jossa on jäsenenä asukkaiden yhteisesti valitsema asukasedustaja.