Kestävä kehitys

Suomenlinnan hoito- ja käyttösuunnitelmaa ohjaa erityisesti kolme YK:n kestävän kehityksen tavoitteista: ilmastoteot, yhteistyö ja kumppanuus sekä kestävä matkailu.

Kestävän kehityksen päämääränä on taata hyvän elämän edellytykset tuleville sukupolville. Kestävän kehityksen periaatteiden mukaan tehdyt päätökset eivät tapahdu tulevaisuuden kustannuksella, vaan tavoitteena on varmistaa, että emme elä yli resurssiemme. Kestävä kehitys ei liity ainoastaan ekologiseen kestävyyteen. Yhtä lailla huomioidaan ihmisoikeudet, sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä taloudelliset näkökohdat.

Ilmastoteot

Suomenlinnan rakennusten ja rakenteiden säilyminen on edellytys sen erityisen yleismaailmallisen arvon säilyttämiseksi. Historiallisen rakennuskannan uudelleenkäyttö on kuitenkin jo sellaisenaan ilmastoteko. Jatkuva käyttö jatkaa rakennusten ja rakenteiden elinkaarta ja hyödyntää niihin rakennusvaiheessa sitoutunutta energiaa.

Restaurointi ja korjaaminen pidentää rakennusten käyttöikää, mikä vähentää purkamisesta syntyviä jätteitä. Säännöllinen kunnossapito edesauttaa säilymistä, kun materiaalien uusimista minimoidaan ja olemassa olevia osia kierrätetään. Energiankulutusta seurataan ja korjauksissa tehdään energiatehokkaita valintoja. Kunnossapidon tuloksellisuutta arvioidaan jatkuvilla auditoinneilla sekä päivittämällä korjausvelkalaskelmaa säännöllisesti.

Hiilineutraalien ratkaisujen soveltaminen vaatii Suomenlinnan historiallisessa rakennusympäristössä jatkuvaa toiminnan kehittämistä. Tavoitteena on tämän suhteen olla edistyksellinen ja esimerkillinen. Linnoitus toimii myös alustana tämän alan tutkimus- ja kehitystoiminnalle.

Yhteistyö ja kumppanuus

Kulttuuriperintö on ihmisoikeus. Jokaisella on oikeus osallistua Suomenlinnan säilyttämiseen hyvinvoivana. Paikallisella, kansallisella ja kansainvälisellä tasolla toimii viranomaisista, asukkaista, matkailutoimijoista sekä merellisen luonnon ja kulttuurin harrastajista muodostuvia verkostoja. Kaikille näille Suomenlinna on tavalla tai toisella merkityksellinen paikka.

Hoitokunnan tehtävänä on toimia mahdollistajana. Uusia kestäviä yhteistyön tapoja etsitään ja kokeillaan ennakkoluulottomasti. Kaikessa hoitokunnan ei tarvitse olla suoraan mukana. Kolmannen ja neljännen sektorin toimintaa, kuten vapaaehtoistyötä, rohkaistaan ja arvostetaan. Keskustelu Suomenlinnan säilyttämisestä pidetään julkisena. Jokainen voi halutessaan osallistua siihen.

Aktiivinen osallistuminen hoito- ja käyttösuunnitelman laatimiseen osoitti, että Suomenlinnan paikallinen yhteisö kokee yhteistyön tärkeäksi ja yhteiset tavoitteet omikseen. Suunnitelman toteuttaminen vaatii tasapainottelua erilaisten intressien välillä. Verkostomainen yhteistyö perustuu luottamukseen siitä, että kaikki sidosryhmät ovat toiminnallaan sitoutuneet maailmanperintökohteen arvojen säilyttämiseen.

Kestävä matkailu

Suomenlinna on muuttunut sotilasalueesta vetovoimaiseksi matkailukohteeksi. Kasvanut suosio on haastanut Suomenlinnan hoitokuntaa ja sen yhteistyökumppaneita. Matkailijoiden laadukkaan kävijäkokemuksen, asukkaiden sosiaalisesti kestävän arjen ja yrittäjien ympärivuotisesti kannattavan liiketoiminnan yhteensovittaminen vaatii tasapainottelua.

Kestävässä matkailussa pyritään minimoimaan matkailun kielteiset ja maksimoimaan myönteiset vaikutukset. Aitouteen ja paikallisuuteen nojaava liiketoiminta tukee linnoituksen arvoja. Matkailukohderoolia ei haluta korostaa muiden ominaisuuksien kustannuksella. Koska Suomenlinna on avoin kaupunginosa, linjattiin asiantuntijaselvitysten perusteella vuonna 2018, että pääsymaksun sijasta Suomenlinnaa kehitetään kestävän matkailun keinoin.

Kestävän matkailun strategian mukaan Suomenlinna on kansainvälisesti arvostettu merilinnoitus ja kestävän matkailun mallikohde. Yrittäjät menestyvät tarjoamalla laadukkaita palveluita, asukkaat viihtyvät ja kävijät kokevat elämyksiä. Kaikki tämä saavutetaan jatkamalla yhteistyötä paikallisten ja kansainvälisten kumppaneiden kanssa sekä tekemällä tutkimus- ja oppilaitosyhteistyötä.