Kuninkaanportin tauluja kunnostettiin vuonna 2015.

Tehtävät

Suomenlinnan hoitokunta on opetus- ja kulttuuriministeriön alainen valtion virasto, joka restauroi, ylläpitää, esittelee ja hallinnoi Unescon maailmanperintö­luetteloon kuuluvaa Suomenlinnaa. Hoitokunta perustettiin vuonna 1973 Suomenlinnan siirryttyä puolustusvoimilta siviilihallintoon.

Laaja tehtäväkenttä

Suomenlinnan hoitokunnan tehtäviin kuuluu linnoituksen, rakennusten ja maiseman restaurointi ja ylläpito, toimitilojen ja asuntojen vuokraaminen ja kohteen esittely kävijöille sekä Suomenlinnan hallinnointi. Työn pohjalla ovat muun muassa vuonna 1974 laadittu Suomenlinnan käyttösuunnitelma sekä 2014 valmistunut maailmanperintökohteen hoitosuunnitelma.

Suomenlinnan hoitokunnassa työskentelee ympärivuotisesti noin 80 monen eri alan ammattilaista sekä lukuisia kausityöntekijöitä erityisesti kunnossapitopalveluissa ja maailmanperintöpalveluissa.

Hoitokunnan henkilöstö koostuu esimerkiksi puutarhureista, arkkitehdeista, kiinteistönhoitajista, matkailuneuvojista, puusepistä, sähkömiehistä, maalareista ja monen alan hallinnon väestä.

Tältä alasivulta löydät viraston viralliset asiakirjat.

Maailmanperintö­kohteen isäntä

Maailmanperintö­kohteen isäntänä hoitokunta kantaa vastuuta monumentin ja siihen liittyvien historiallisten ja rakennustaiteellisten arvojen säilyttämisestä myös tuleville sukupolville.

Maailmanperintö­sopimus velvoittaa Suomen valtiota huolehtimaan linnoituksen säilymisestä mahdollisimman autenttisena. Lue lisää maailmanperinnöstä ja siitä, mitkä erityispiirteet toivat Suomenlinnan Unescon luetteloon vuonna 1991. Vuonna 2018 alettiin laatia maailmanperintökohteelle uutta hoito- ja käyttösuunnitelmaa.

Suomenlinnan hoitokunnan hallinnoima kansallisomaisuus käsittää yli 200 rakennusta sekä 80 hehtaarin maa-alueen kahdeksalla saarella. Etelästä alkaen lueteltuina saaret ovat: Kustaanmiekka, Susisaari, Iso Mustasaari, Pikku Mustasaari, Länsi-Mustasaari, Särkkä, yksi Pormestarinluodoista ja Lonna.

Suomenlinnassa on noin 330 vuokra-asuntoa, joista vastaa niin ikään Suomenlinnan hoitokunta. Asuntoja tulee vuokralle hyvin harvoin, vain muutamia vuodessa. Lue asumisesta Suomenlinnassa ja asuntojen hakemisesta.

Suomenlinnassa on 13 yksityistaloa, jotka ovat Venäjän vallan aikana rakennettuja kauppiastaloja ja upseeriston puuhuviloita. Myös niiden maapohja kuuluu valtiolle. Pikku Mustasaarella toimivan Merisotakoulun rakennukset omistaa ja niistä vastaa valtion kiinteistöyhtiö Senaatti-kiinteistöt. Kirkkorakennuksen ja sen tontin omistaa Helsingin seurakuntayhtymä.

Suomen valtio omistaa Suomenlinnan ympärillä noin 80 hehtaarin suuruisen merialueen, jossa lepää kymmeniä hylkyjä. Niiden tutkimustyö kuuluu Museoviraston meriarkeologian yksikölle.

Tutustu Suomenlinnan rakennuksiin päivitetyn rakennusten historia -kartan avulla.

Organisaatio

Suomenlinnan hoitokunnan muodostavat noin 80 monen alan työntekijää: hoitokuntalaiset ovat mm. puutarhureita, kiinteistönhoitajia, puuseppiä, maalareita, arkkitehteja, työnjohtajia, henkilöstöasiantuntijoita ja matkailuneuvojia.

Yli 200 rakennusta ja 80 hehtaaria

Suomenlinnan hoitokunta hallinnoi kansallisomaisuutta kahdeksalla saarella.