Ulla Räihä: Läpinäkyvää vuorovaikutteisuutta – Suomenlinnan tunnelin peruskorjaus
Suomenlinnan tunnelin peruskorjaus allianssimallilla oli kehittämishanke, joka onnistui yli odotusten. Pöyryn, YIT:n ja Suomenlinnan hoitokunnan muodostama tunneliallianssi on saanut kiitosta poikkeuksellisen hyvästä työilmapiiristä ja ennakkoluulottomasta uusien toimintatapojen omaksumisesta. Peruskorjaus valmistui tavoiteaikataulussa budjetin mukaan, ja hoitokunta sai tilaamansa aikaisempaa turvallisemman tunnelin, joka palvelee suomenlinnalaisia pitkään.
Merenalainen noin 1,3 kilometriä pitkä tunneli on Suomenlinnan elämänlanka, sen kautta saarille tuodaan lämpö, sähkö ja vesihuolto. Lisäksi eri viranomaiset käyttävät sitä hälytysajossa. Tunneli valmistui vuonna 1981 ja 2010-luvulle tultaessa tunneli oli auttamatta käyttöikänsä päässä. Tunnelin vuotovedet aiheuttivat korroosiota teknisille järjestelmille, ja ilman radonpitoisuus oli suuri. Lisäksi oli vaarana, että tunnelin katosta putoaa kiviä. Korjaus käsitti tunnelin lujittamisen, tiivistämisen ja talotekniikan uusimisen. Kokonaiskustannukset olivat noin 7 miljoonaa euroa. Peruskorjauksen rahoituspäätös tehtiin loppuvuodesta 2015 ja toteutus alkoi maaliskuussa 2017. Tunneli oli läpiajettavissa joulukuussa 2017 ja kokonaisuudessaan peruskorjaus valmistui helmikuussa 2018.
Tunnelin peruskorjauksessa osattiin odottaa yllätyksiä. Allianssivaihtoehto tuntui järkevältä tavalta ratkaista hankkeen haasteet. Päätettiin kokeilla Suomen pienintä allianssia, vaikka allianssin katsottiin soveltuvan Suomenlinnan tunnelia huomattavasti suurempiin urakoihin. Allianssi osoittautui toimivaksi myös pienessä hankkeessa. Ratkaisuja pohdittiin ja innovoitiin tehokkaasti hankkeen parhaaksi ilman muutos- ja lisätyöneuvotteluita.
Koska hanke oli pienen allianssin kokeilu, sen kehitysvaiheesta ja toteutusvaiheesta tilattiin ulkopuolisen asiantuntijan Arvoa rahalle –raportit, joissa kuvataan allianssin vaiheet, ratkaisut ja päätökset sekä onnistumiset ja kehityskohteet. Kehitysvaiheen raportti on valmis, toteutusvaiheen raportti valmistuu kevään aikana.
Avoin vuorovaikutus ja viestintä osoittautuivat keskeisiksi onnistumisen edellytyksiksi. Yhteistyö käyttäjien ja muiden sidosryhmien kanssa alkoi jo allianssin hankintavaiheessa tavoitteita asetettaessa ja toteuttajaryhmää valittaessa. Tilaaja, urakoitsija ja suunnittelijat muodostivat yhteisen organisaation, jossa kaikki hanketta koskeva tieto jaettiin. Peruskorjaukselle tyypillisesti suunnitelmia muutettiin ja hiottiin matkan varrella, erilaisia vaihtoehtoja pystyttiin testaamaan ja muutokset tekemään jouhevasti, kun urakoitsija ja tilaaja olivat mukana suunnittelussa, ja suunnittelijat olivat mukana toteutuksessa.
Piirros: Kari Kuosma
Oman vaikeuskertoimensa tunnelin peruskorjaukseen toi se, että pääasiallinen työmaa-alue oli arvokkaassa Kaivopuistossa rannan tuntumassa keskellä kesäisten tapahtumien näyttämöä. Alueen asukkaita ja toimijoita kuunneltiin ja työn etenemisestä tiedotettiin säännöllisesti. Myös työmaan ulkoasu suunniteltiin huolella. Suomenlinnan tunnelin peruskorjauksen työmaajärjestelyt oli yksi seitsemästä Helsingin kaupungin Rakentamisen Ruusu 2017 -ehdokkaasta. Ehdokkuus tuli ”Rakennusaikaiset häiriöt positiiviseksi kokemukseksi kääntävästä, työmaan ja asukkaiden sekä alueen käyttäjien vuorovaikutusta edistävästä ratkaisusta.”
Ulla Räihä
johtaja
Suomenlinnan hoitokunta