Matkailu ja paikallisuus Suomenlinnassa
Viaporin asukkaat
Suomenlinnan merilinnoitus on aina ollut myös kotisaari. Linnoitusta perustettaessa sinne saapui sotilaita, rakennusmiehiä ja vankeja, ja edellisten perässä myös kauppiaita, taiteilijoita, palvelijoita ja perheenjäseniä. Venäläisellä kaudella linnoituksessa eli monikulttuurinen varuskunta, jolla oli vahva venäläinen identiteetti. Suomalaisella kaudella linnoitus rapistui ja 1960-70-luvuilla asukkaat olivat varsin tyytymättömiä asuinolosuhteisiin rapistuneessa Suomenlinnassa.
Kun linnoitusta alettiin rakentaa, oli Helsinki vielä muutaman puutalon kylä, mutta Viapori-nimen saanut linnoitus kehittyi nopeasti Helsinkiä kookkaammaksi varuskuntakaupungiksi. Kun Helsinki valittiin Suomen pääkaupungiksi vuonna 1812, oli oma merkityksensä sillä, että sen edustalla sijaitsi vahva merilinnoitus. Nykyään ehkä ajatellaan, että Suomenlinna on Helsingin ”Vanha kaupunki”.
Asuminen Suomenlinnassa on haluttua, se on kylä keskellä Helsinkiä. Rapistuneen linnoituksen rakennukset on nykyään peruskorjattu, mutta erikoisolosuhteet ovat osa saarielämää. Suomenlinnan asukas ei pääse kotiovelleen taksilla, eikä aamulennolle ehdi edes ensimmäisellä lautalla. Rakennusten historiallisuus voi merkitä asukkaille kompromisseja asumismukavuudessa. Myös kasvava matkailu vaatii Suomenlinnan asukasta pohtimaan sitä, mitä matkailusta ajattelee.
Paikallisuuden ymmärrys osana kestävää matkailua
Sain mahdollisuuden osallistua tammikuun Matkamessuilla Vastuullisen matkailun verkoston, ICRT Finlandin järjestämään paneelikeskusteluun, jonka aiheena oli paikallisuus ja matkailu. Olen asunut pitkään Suomenlinnassa, työskentelen Suomenlinnan hoitokunnassa ja olen myös auktorisoitu Suomenlinna-opas – joten tämä aihe kiinnostaa minua valtavasti!
Matkailun kasvu on maailmanlaajuinen ilmiö, mutta monia huolestuttavat matkailun vaikutukset. Paikallisuuden ymmärrys on osa kestävää matkailua: kehitetään matkailua niin, että paikalliset erityispiirteet ja ympäristö turvataan. Tämä voi merkitä vaikkapa paikallisen taidekäsityön ostamista tai paikallisoppaan vetämälle opastetulle kierrokselle osallistumista. Kaikki paneelikeskusteluun osallistuneet kokivat, että paikallisuus matkailussa on parhaimmillaan ihmisten kohtaamista ja oikean tiedon jakamista. Matkailijoita kiinnostavat erityisesti tarinat ihmisten elämästä ja arjesta. Avainsana on vieraanvaraisuus ja kunnioitus.
Suomenlinna-oppaista kaikki eivät asu Suomenlinnassa – mutta jokainen suomenlinnalainen saa toimia paikallisoppaana useamman kerran vuodessa. Suomenlinnassa asuvalle tai työskentelevälle matkailu on arkea, johon liittyy monenlaisia kohtaamisia. Uskon, että neuvomme matkailijoita mielellämme, mutta kertakäyttögrillit ja kaljakassit saavat monet näkemään punaista.
Kestävää matkailua kotipihalla
Suomenlinna on 800 asukkaan kylä, jossa asukkaiden kotipihalla käy vuosittain miljoona vierailijaa sekä Suomesta että ulkomailta. Suomalainen ja suomenlinnalainen elämäntapa kiinnostaa matkailijoita. Suomenlinnan kävijä- ja asukastutkimukset osoittavat, että sekä suomenlinnalaiset että vierailijat arvostavat samoja asioita: paikan henkeä, historiaa, luontoa ja yhteisöllisyyttä.
On tärkeää, että Suomenlinnaa kehitetään kestävän matkailun esimerkkikohteena. Se että Suomenlinna tunnetaan asuinpaikkana, vahvistaa molemmin puoleista kunnioitusta, ajatusta että matkailijat ovat meillä kylässä. Kestävän matkailun kehittäminen merkitsee parhaimmillaan parempia kohtaamisia paikallisten ja matkailijoiden välillä. Kestävän matkailun kehittäminen on myös tärkeä osa Suomenlinnan uutta hoito- ja käyttösuunnitelman toimenpidesuunnitelmaa.
Kautta historian asukkaat ovat olleet linnoituksen sydän: suokkilaiset tekevät Suomenlinnan.
Minna Hanhivaara
Tietopalvelusuunnittelija, Suomenlinnan hoitokunta
Asukas
Linkkejä:
Kaikki uutiset