Ilmasta otettu kuva, joss näkyy Suomenlinna kirkkoineen sekä sininen meri

Tältä näyttää Suomenlinnan merilinnoituksen tulevaisuus – kaikki voivat osallistua työhön

Suomenlinnassa tähdätään tulevaisuuteen. Laaja verkosto Suomenlinnasta kiinnostuneita ihmisiä kaupunkilaisista museovirastolaisiin ja Suomenlinnan asukkaista kaupungin virkamiehiin pohti vuoden 2018 aikana, miltä kansallisylpeytemme, merilinnoitus ja maailmanperintökohde Suomenlinnan seuraavien vuosikymmenten halutaan näyttävän. Noin 30 tapaamisen ja työpajan perusteella laadittiin tulevaisuuden suuntaviivat, joihin perustuu linnoituksen eteen tehtävä työ lähivuosina ja vuosikymmeninä.

– Olemme todella iloisia siitä, miten paljon kiinnostusta ja intoa Suomenlinnan tulevaisuus on herättänyt sadoissa verkostotyöpajoihin osallistuneissa ihmisissä. Linnoitus on meidän kaikkien yhteinen, ja siksi halusimme, että sen tulevaisuutta suunnitellaan yhdessä, kertoo hanketta vetävän Suomenlinnan hoitokunnan kehittämispäällikkö Petteri Takkula.

Teemoja tulevaisuudelle valikoitui neljä: kaikkien Suomenlinna, historian merkitys ja paikan henki, Suomenlinna Helsingin kaupunginosana sekä palvelut Suomenlinnassa. Linnoitusta kehitetään avoimesti yhdessä valtion, kaupungin, yksityisen sektorin ja kansalaisyhteiskunnan kanssa. Suojelu ja hoito ovat kaiken käytön ja kehittämisen perusta, ja tasapainoinen käyttö hidastaa ilmastonmuutosta. Suomenlinna on elävä kaupunginosa, jota jatkossakin kehitetään niin asumiseen, työntekoon ja vierailuun sopivaksi kohteeksi. Maailmanperintökohteen tarjonta palvelee niin paikallisyhteisöä kuin kävijöitäkin.

Keskeisessä roolissa on kestävä kehitys, jonka teemoista Suomenlinnassa keskitytään erityisesti ilmastonmuutokseen, yhteistyöhön ja kumppanuuksiin sekä kestävään matkailuun.

Toimenpiteet laaditaan niin ikään yhdessä

Vuosi 2019 käytetään tulevaisuuden toimenpiteiden laatimiseen. Toimenpideohjelma laaditaan verkostotyöpajojen pohjalta aivan kuin tulevaisuuden suuntaviivatkin. Työpajat alkavat talven aikana.

– Toivomme, että into yhteiseen työhön jatkuu. Pyydämme nyt kommentteja Suomenlinnan tulevaisuudelle linjatuista suuntaviivoista. Näitä voi antaa sivustomme kautta. Yhtä tärkeää on tulla mukaan seuraavaan askeleen eli toimenpiteiden laatimiseen. Kannattaa seurata kanaviamme, joissa kerromme verkostotyöpajojen ajankohdista ja sisällöistä, Takkula kutsuu mukaan.

Unesco edellyttää kaikilta maailmanperintökohteilta hoito- ja käyttösuunnitelmaa (HKS), jollaista on Suomenlinnassa nyt laadittu uudella tavalla, tiiviisti verkostojen kanssa.

– Yhteistyön tie on nykyisyyttä ja tulevaisuutta, joten halusimme laatia suunnitelman Suomenlinnalle yhdessä kaikkien kiinnostuneiden kanssa. Suomenlinna on kansallisylpeytemme, ja se merkitsee monelle paljon. Kukin voi osallistua hoito- ja käyttösuunnitelman lisäksi Suomenlinnan eteen tehtävään työhön esimerkiksi kaupungin järjestämän puistokummitoiminnan kautta.

HKS-hankkeen projektiryhmää vetää linnoitusta hallinnoiva valtion virasto, Suomenlinnan hoitokunta. Projektiryhmään kuuluu lisäksi Museoviraston työntekijöitä. Tulevaisuuden suuntaviivat hyväksyi eilisessä kokouksessaan hoitokunnan työtä ohjaava johtokunta, johon kuuluu neljän ministeriön, Helsingin kaupungin, Museoviraston, Senaatti-kiinteistöjen, Helsingin seurakuntayhtymän, Suomenlinnan asukkaiden sekä hoitokunnan edustajat.

Ensi vuonna laadittavan toimenpideohjelman jälkeen vuonna 2020 on seurannan ja vaikutusten arvioinnin vuoro. Prosessi jatkuu syklisenä tästä eteenpäin niin, että suunnitelmaa kehitetään jatkuvasti muuttuvaan yhteiskuntaan sopivaksi.

Lisätietoja:

Kaikki uutiset